Raskausaika ja synnytys

Raskausaika on tärkeä aikajakso syntyvän lapsen terveyden kannalta, koska tuleva terveys ohjelmoituu osittain jo raskaudenaikana äidin oman terveyden, hyvinvoinnin ja istukan kautta. Kuitenkin raskausajan merkitys lapsen tulevaisuuden terveyteen on pitkälti vielä tunnistamatonta ja siksi ahkeran tutkimustyön kohteena. Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysrekisteritiedostoa on kerätty sähköisesti jo vuodesta 1989, mikä oli poikkeuksellisen aikaista Suomen synnytyssairaaloissa. Rekisteri on ollut aktiivisesti tutkimuskäytössä ja olemme yhdistäneet tutkimustietojamme sairaalan muiden klinikoiden välillä. Aineistosta on tehty tähän mennessä kaksi väitöskirjaa (Kaisa Raatikainen: Health Behavioural and Social Risks in Obstetrics ja Maijakaisa Harju: Prenatal exposures and childhood asthma), mutta myös lukuisia yksittäisiä lääketieteen julkaisuja ja opiskelijoiden syventäviä opintoja. Dosentti Sari Räisänen on mm. selvittänyt kuinka raskauteen ja syntymään liittyvät tekijät ovat yhteydessä epilepsian kehittymiseen lapsuus- ja nuoruusaikana; tässä tutkimuksessa olemme tehneet yhteistyötä KYS:n Neurokeskuksen tutkijoiden kanssa (professori Reetta Kälviäinen, lastenneurologian erikoislääkäri Arja Sokka).

Yhteistyötä olemme tehneet reilusti yli kymmenen vuoden ajan Kansanterveyslaitoksen ja sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa selvittäen raskaus- ja synnytysajan merkitystä syntyvän lapsen riskiin sairastua astmaan ja allergisin sairauksiin. Olemme olleet mukana muun muassa kansainvälisessä PASTURE-tutkimuksessa, jossa selvitetään äidin raskausajan ja varhaislapsuuden elinympäristön merkitystä syntyvän lapsen immunologiseen kehittymiseen. PASTURE-tutkimuksessa mukana oli yhteensä yli 1000 äitilapsi -paria Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä, Ranskasta ja meiltä Suomesta. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomioita varsinkin maatilaympäristön allergian kehittymiseltä suojaavaan vaikutukseen. Omissa töissämme olemme osoittaneet, kuinka äidin synnytyksenaikaiset tekijät (mm. synnytysinfektio, synnytyksen kesto) olivat yhteydessä lapsen varhaiseen astmasairastavuuteen ja napaverestä mitattuihin tulehdusta mittaaviin tekijöihin. KuBiCo-projektissa tavoitteenamme on saada laaja ja monipuolinen tutkimusaineisto, josta voimme selvittää raskausajan suojaavien tekijöiden, mutta myös ongelmien yhteyttä synnyttäjän ja syntyneen lapsen terveyteen.

Tuoreimpana KuBiCo- tutkimuskohteenamme on ollut vastasyntyneeltä ja synnyttäjältä kerättävä hiusnäyte, jolla voimme arvioida vastasyntyneen viimeisen kohdunsisäisen kuukauden aikana istukan kautta saamia altisteita. Tämän tutkimusaineiston parissa työskentelee innolla LK tohtoriopiskelija Lauri Uusitalo.

Leea Keski-Nisula, professori

Lauri Uusitalo, lääketieteen kandidaatti, tohtoriopiskelija
Synnytys- ja naistentautien klinikka, KYS ja UEF

Julkaisuja:

Georgiadis L, Keski-Nisula L, Harju M, Räisänen S, Georgiadis S, Hannila ML, Heinonen S.Umbilical cord length in singleton gestations: A Finnish population-based retrospective register study. Placenta. 2014;35(4):275-80.

Harju M, Keski-Nisula L, Raatikainen K, Pekkanen J, Heinonen S. Maternal fecundity and asthma among offspring-is the risk programmed preconceptionally? Retrospective observational study. Fertil Steril. 2013:99(3):761-767.

Harju M, Keski-Nisula L,Georgiadis L, Räisänen S, Gissler M, Heinonen S. The burden of childhood asthma and late preterm and early term births. J Pediatr. 2014;164(2):295-299.

Harju M, Keski-Nisula L, Georgiadis L, Raatikainen K, Räisänen S, Heinonen S. Maternal socioeconomic status and the risk of asthma among offspring. BMC Public Health. 2015 Jan 28;15:27. doi: 10.1186/s12889-015-1357-6.

Harju M. Prenatal Exposures and Childhood Asthma. Väitöskirja. Doctoral dissertation, University of Eastern Finland, 2016.

Harju M, Pekkanen J, Heinonen S, Keski-Nisula L. Maternal anemia during pregnancy and slightly higher risk of asthma in male offspring. J Obstet Gynaecol Res 2018;44(4):614-622.

Karvonen AM, Hyvärinen A, Rintala H, Korppi M, Täubel M, Doekes G, Gehring U, Renz H, Pfefferle PI, Genuneit J, Keski-Nisula L, Remes S, Lampi J, von Mutius E, Pekkanen J. Quantity and diversity of environmental microbial exposure and development of asthma: a birth cohort study. Allergy. 2014;69(8):1092-101.

Keski-Nisula L, Putus T, Pekkanen J. Umbilical artery pH values at birth and risk of asthma at 5 to 6 years of age. J Investig Allergol Clin Immunol. 2012;22(1):48-54.

Keski-Nisula L, Lappalainen MH, Mustonen K, Hirvonen MR, Pfefferle PI, Renz H, Pekkanen J, Roponen M. Production of interleukin-5, -10 and interferon-γ in cord blood is strongly associated with the season of birth. Clin Exp Allergy. 2010;40(11):1658-68.

Keski-Nisula L, Karvonen A, Pfefferle PI, Renz H, Büchele G, Pekkanen J. Birth-related factors and doctor-diagnosed wheezing and allergic sensitization in early childhood. Allergy. 2010;65(9):1116-25.

Keski-Nisula L, Kyynäräinen HR, Kärkkäinen U, Karhukorpi J, Heinonen S, Pekkanen J. Maternal intrapartum antibiotics and decreased vertical transmission of Lactobacillus to neonates during birth. Acta Paediatr. 2013;102(5):480-5.

Raatikainen K: Health behavioural and social risks in obstetrics: Effect on pregnancy outcome (Terveyskäyttäytymisen ja sosiaalisten riskien vaikutus raskauden ennusteeseen). Väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja 2007.

Räisänen S, Georgiadis L, Harju M, Keski-Nisula L, Heinonen S. Risk factors and adverse pregnancy outcomes among births affected by velamentous umbilical cord insertion: a retrospective population-based register study. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2012;165(2):231-4.

Räisänen S, Sokka A, Georgiadis L, Harju M, Gissler M, Keski-Nisula L, Kälviäinen R, Heinonen S. Infertility treatment and umbilical cord length-novel markers of childhood epilepsy? PLoS One. 2013;8(2):e55394.

Sokka A, Olsen P, Kirjavainen J, Harju M, Keski-Nisula L, Räisänen S, Heinonen S, Kälviäinen R. Etiology, syndrome diagnosis, and cognition in childhood-onset epilepsy: A population-based study. Epilepsia Open. 2017;19;2(1):76-83.