Odottavien äitien mataliin D-vitamiinitasoihin pitäisi kiinnittää huomiota

Yle, Terveys 16.10.2014 klo 10:49

Synnytysten ja naistentautien erikoislääkärin mielestä esimerkiksi raskaana olevien tupakoitsijoiden D-vitamiininsaantiin tulisi paneutua tarkemmin kuin muiden. Tarpeen vaatiessa veren D-vitamiinitason voi mittauttaa

Mistä on kyse?

Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri pitäisi hyvänä, että esimerkiksi raskaana olevien tupakoitsijoiden tarvetta saada D-vitamiinilisää arvioitaisiin tarvittaessa jopa verikokein. Kuopiossa tehdyn tutkimuksen mukaan myös terveiden, raskausaikana tupakoimattomien odottavien äitien D-vitamiinipitoisuustasot olivat alkuraskauden aikana osittain hyvin alhaisia. Odottaville äideille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää vuorokaudessa.Tutkimukset, joihin suositukset pohjautuvat, eivät ole esittäneet kattavasti liian vähäisen D-vitamiininsaannin yhteyttä raskausajan terveysongelmiin tai lasten sairauksiin.

Raskaana olevien, riskiryhmiin kuuluvien naisten D-vitamiinin saantiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien klinikan erikoislääkäri Leea Keski-Nisula suosittelee, että neuvoloissa mitattaisiin tarvittaessa D-vitamiinipitoisuustasot riskiryhmiin kuuluvilta naisilta, ja pohdittaisiin, pitäisikö heidän nauttia D-vitamiinilisää suositeltua enemmän.

Raskaana oleville suositellaan tätä nykyä D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Tarve voi kuitenkin olla suurempi, jos äiti tupakoi, raskausaika ajoittuu talveen, ravinnosta ei tule riittävästi D-vitamiinia tai nainen verhoutuu kulttuurisista syistä esimerkiksi huntuun myös kesäisin.

Kuopiossa tehdyn tutkimuksen mukaan myös terveiden, raskausaikana tupakoimattomien odottavien äitien D-vitamiinipitoisuustasot olivat alkuraskauden aikana osittain hyvin alhaisia. Matalia D-vitamiinitasot olivat 41 prosentilla näytteenantajista. Hyvin matalia pitoisuudet olivat noin viidellä prosentilla tutkituista naisista.

Vain 11 prosentilla tutkituista äideistä veren D3-vitamiinipitoisuudet olivat hyvällä tasolla.

– Kyllä nämä pitoisuudet yllättävän matalat on, tosin ei tämä nyt aivan uusi tieto ole raskausajan pitoisuuksista, on tätä aikaisemminkin tutkittu jonkin verran myös meillä Suomessa, Keski-Nisula kertoo.

Tutkimuksen synnyttäjät olivat raskaana vuosina 2008–2009 ja näytteet analysoitiin parin viime vuoden aikana. Mukana oli näytteet 405 odottajalta. Tuloksista on valmistunut pro gradu -tutkielma toukokuussa.

Mittauksesta apua arviointiin?

Keski-Nisula ei ota kantaa siihen, ovatko odottavien äitien nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset riittävän korkealla tasolla. Hän kuitenkin odottaa, että valtion ravitsemusneuvottelukunta ottaa asian jossain vaiheessa tarkasteluun.

– On hyvä, että asiaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota, Keski-Nisula toteaa.

Jos odottava äiti miettii, minkä verran hänen kannattaisi nauttia D-vitamiinilisää, voi Keski-Nisulan mukaan ainakin huoletta nauttia suositellun 10 mikrogrammaa.

– Voihan sitä miettiä isompien annoksien käyttöä varsinkin pimeinä vuodenaikoina, mutta taas vähentää, jos vaikkapa syö kalaa enemmän.

Kun raskaana olevaa epäilyttää, ettei D-vitamiinia tule riittävästi, yksi keino on mittauttaa veren D-vitamiinitasot.

– Mittaaminenkin voi kertoa, voiko käyttää vähän isompia annoksia, Keski-Nisula sanoo.

Kuopiossa kootaan ainutlaatuista aineistoa

Suomalaistutkimuksissa ei ole vielä todettu väestötasoisia syy-seuraussuhteita vähäisen D-vitamiininsaannin ja raskauteen liittyvien ongelmien välillä. Erikoislääkäri Leea Keski-Nisula viittaa vuosi sitten kansainvälisessä lääketieteen alan BMJ-lehdessä julkaistuun eri tutkimusten kokooma-artikkeliin, jossa todettiin, että matalat D-vitamiinipitoisuudet raskausaikana voisivat olla yhteydessä raskauskomplikaatioihin ja sikiön kasvuhäiriöihin.

Lisäksi on jonkin verran tutkimusnäyttöä äidin matalien D-vitamiinipitoisuuksien ja lapselle myöhemmin kehittyvän astman sekä allergisten sairauksien välisestä yhteydestä.

– Asiat vaativat kuitenkin lisää tutkimusta, Keski-Nisula muistuttaa.

Uutta tietoa on kuitenkin tulossa ainakin Kuopiossa tehtävästä KuBiCo-syntymäkohorttitutkimuksesta, jossa kerätään parhaillaan tietoa ja näytteitä raskaana olevista naisista. Tutkimuksessa on meneillään aineistonkeruuvaihe ja mukaan on tarkoitus saada 10 000 äiti-lapsiparia.

Lapsia seurataan syntymän jälkeen ja heistä tarkastellaan, miten esimerkiksi äidin raskaudenaikainen ravitsemus ja lääkitys voivat vaikuttaa lapsen terveyteen.

– Tämä tutkimus tuonee lisätietoa myös D-vitamiiniasiasta, Keski-Nisula kertoo.

Ravitsemusneuvottelukunta: Ei vielä riittävää näyttöä

Alkuvuodesta julkaistuja suomalaisia ravitsemussuosituksia laatimassa ollut Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoo, että raskausajan D-vitamiinisuositukset on laadittu perustuen tiedossa oleviin tutkimuksiin.

Fogelholmin mukaan olennaista on se, ettei suositusten pohjana olevissa tutkimuksissa ole esitetty vedenpitävästi, että vähäinen D-vitamiininsaanti olisi suoraan yhteydessä äidin tai lapsen terveydellisiin ongelmiin.

Nyt D-vitamiinisuositukset perustuvat tietoon siitä, miten vitamiini vaikuttaa luuston kuntoon ja lihaksiston ylläpitoon. Esimerkiksi luunmurtumariskin ja liian vähäisen D-vitamiininsaannin on siis todettu olevan yhteydessä toisiinsa.

Nykyisin ravitsemussuositukset uusitaan noin kahdeksan vuoden välein. Näin tutkimustietoa ehtii kertyä riittävästi suositusten pohjaksi.

– Yksi yksittäinen tai jotkut yksittäiset tutkimukset teivät muuta suosituksia. Siksi on järkevää, että ne uudistuvat useamman vuoden välein.

Fogelholm muistuttaa, että suomalaiset naiset ja miehet pääsevät keskimäärin D-vitamiininsaantisuositukseen etenkin sen ansiosta, että vitamiinia lisätään Suomessa moniin elintarvikkeisiin.

Sini Ojanperä